Remote Sensing
Kalaallit Nunaanni sumiiffinni aaliangersimasuni sermip aanneranit tasinnguunnerit pillugit nunap assinganut titartaassinerit
Supraglaciale søer, indlandsisen hydrologi
Ingerlatsiviginiagaq:
Greenland
Ukioq aallartiffia:
2019
Naammassinissaa:
2022
Aningaaasalersuineq:
ESA
Attaveqarfissaq:
Remote Sensing, Asiaq
Kalaallit Nuunaanni ukiuni makkunani sermeqarfissuit aatsaat taamatut sukkatigisumik aakkiartorput taamatullu aannerisigut tatsit pinngoralerlutik. Sermimit tatsit pinngortut, tassa sermiusimasup avataani tatsit pinngortut aannerup kuuffiini pinngortarput. Tatsillu ilaat kvadratkilometererpaalussuarnik annertussuseqalersinnaasarput taamaammallu annertuumik imeqarfiullutik. Tamakkulu tassa sermip aanneraneersuupput. Taamallu aannernit tatsit silaannaap allanngorneranut uuttuutaalluartuupput tatsit qanoq pinngoriartulersimanersut, qanoq annertutigisumik qanorlu sivisutigisumik pisimaneri malittarineqarsinnaammata.
Misissuinerpassuit ersersippaat sermip aanneranik tasinngortut imaajartarneri sermip sisoorneranut qanoq sunniuteqartartut. Tatsit imaarnerisa malitsigisaanik ilaatigut tatsit imaajarnerisa ilaanni sermit ataatigut imeq kuuttoqalersinnaasarpoq, taamallu sermip sisoortup tagiunnera millisillugu sisoornera sukkatsisarsinnaasarlugu.
Ingerlanneqartoq aqqutigalugu sukumiisumik paasiniarneqarpoq tatsit qanoq issusiat sermersuullu sisunerata sukkassusia qanoq imminnut sunnertartut, tamannalu ingerlanneqarpoq 2019-imi sikup aaleruttorfiani.
2019-imi sermip aanneranit tatsit 6000-it sinnerlugit pinngorput sumiiffimmi Sermeq Kujallermik taaneqartumi (aammali Jakobshavn Isbrætut qallunaatut taaneqartartumi). Tatsit pinngorartut malittarineqarput inuttaqanngitsumik misissuut NDWI-mik taaguuteqartoq atorlugu. Uuttueriaaseq Python tassani atorneqarpoq. Siullermeersumik misissuinermi takuneqarpoq nalinginnaanerusumik sermersuup sinaavata appasissortaani tatsit immerneqarlutillu imaarartartut qullasinnerusumi tatsinit sukkanerusumik. Tamannalu ukiut siuliini aamma malugineqarsimavoq. Sermersuup aanneranit tasinnguuttut nalinginnaasumik immap killinganit 250 – 2000 meterimit qullasinnerusumiittuupput. Tatsilli minnerusut appasinnerusumiinnerupput (o,5 kvadratkilometeriniit ammut/minnerusut) tassa imaappoq tasinngortut qullasissumiittut annerugajuttartut.
Sumiifiit imminnut qanittunik taserpassuallit takutippaat pinngoriartorneranni sukkassutsit assigiinngisitaartuusut, nalilersoruminaatsumik tunngaveqartumik, eqqarsaatigigaanni sermip qaavani, iluani ataanilu pissutsit. Sermeq Kujallermik taasap saniatigut aamma qulaajarneqarlutillu nalilersorneqarput Kaallit Nunaanni sumiiffinni allani aannermit tasinngortartut qanoq ingerlaneri.